Koulu kasvaa ja rakentaa
OYK oli 1950-luvulla uuden haasteen edessä, kun sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat tulivat oppikouluikään vuodesta 1956 lähtien. Samaan aikaan koulutushalukkuus lisääntyi, mikä kasvatti oppikouluun pyrkivien lasten määrää entisestään. Oulunkylässä myös kaupunginosan ja koko Pohjois-Helsingin lisärakentaminen toi koulun vaikutusalueelle tuhansia uusia asukkaita, joista monet olivat lapsiperheitä.
OYK vastasi kasvupaineisiin rakennuttamalla uuden koulun aivan Oulunkylän urheilukentän tuntumaan. Suuren ja modernin koulurakennuksen ensimmäinen osa valmistui vuonna 1956, ja seuraavina vuosina sitä laajennettiin vielä kahteen otteeseen. Uusi koulu osoittautui tuiki tarpeelliseksi, kun OYK:n oppilasmäärä kasvoi 1950-luvun aikana alle 300 oppilaasta yli 800 oppilaaseen.
Uusi koulurakennus näkyi arjessa ajanmukaisina ja toimivina tiloina. Tilojen käyttö perustui aineluokkiin, mikä merkitsi sitä, että oppilaat vaihtoivat luokkaa tunnilta toiselle siirtyessään. Vaikka koulun toimintaolosuhteet paranivat 1950-luvulla ratkaisevasti, merkitsi uusi uljas koulutalo samalla myös OYK:n identiteetin muutosta. Kun vanhasta ja idyllisestä puukoulusta siirryttiin uudenaikaiseen ”tiilijättiläiseen”, jäi osa koulun aiemmasta kodikkuudesta historiaan. Jotain pienen ja yhteisöllisen koulun identiteetistä tosin säilyi, mistä kertoo esimerkiksi vilkas kerhotoiminta.
